Viimeisen kuukauden aikana on tapahtunut. Perussuomalaisten nousu eduskuntavaaleissa jää historiaan, mutta siitä on kirjoitettu jo loputtomiin. Historiaan jää myös sunnuntai-maanantaiyön sotilasoperaatio Pakistanissa, josta tullaan kirjoittamaan loputtomiin. Obama tappoi Osaman.
Presidentti Barack Obamaa juhlitaan Yhdysvalloissa – ja ympäri maailman – suurena sankarina. Maailma on nyt turvallisempi paikka, sanovat nimekkäät valtiomiehet Alexander Stubbia myöten. Minä en oikein ymmärrä, miksi.
Ensimmäisten joukossa Obamaa onnittelemaan kiirehti George W. Bush, joka lanseerasi aikoinaan elävänä tai kuolleena -etsintäkuulutuksensa Al-Qaidan johtajasta. Etsinnät eivät tuottaneet tulosta, mies pysyi piilossaan. Nyt, asian ratkettua, Bushin reaktio on ymmärrettävä. Terrorisminvastainen sota oli merkittävä osa hänen politiikkaansa. Bushin jälkeen se politiikka oli kuitenkin aikansa elänyttä. Asioihin haluttiin muutos. Obama valittiin presidentiksi ja aluksi näytti hyvältä: hän käänsi Bushin politiikan melko lailla ympäri, teki isoja poliittisia uudistuksia ja ilmoitti että terrorisminvastainen sota on ohi.
Obaman vaalilupauksiin kuului, että Bushin hallinnon surullisenkuuluisa muistomerkki, Guantanamo Bayn vankileiri, suljetaan. Alkuvuodesta 2009 Obama ilmoitti, että lupaus toteutuu vuoden sisällä. Toisin kävi – vankileiri toimii yhä. Nyt Obama on tapattanut terroristijohtajan ja julistaa oikeuden tapahtuneen. Minkä oikeuden? Mustasta killasta on astunut ulos Obaman ilkeä doppelganger. Meet Barack Bush.
On selvää, että Osama bin Laden teki paljon pahaa. Tappoi. Mutta miksi hänet piti tappaa? Erkki Tuomioja kritisoi blogissaan tarkkanäköisesti asian hoitamista ja esittää oman visionsa siitä, mikä olisi ollut parempi tapa toimia. Martti Ahtisaari totesi Helsingin Sanomissa, ettei bin Ladenin kuolema muuta mitään. Terroristijohtaja kansainvälisessä rikostuomioistuimessa olisi ollut paljon vaikuttavampi näky kuin Obama pönkittämässä omaa asemaansa lehdistötilaisuudessa. Muutamissa Yhdysvaltain osavaltioissa – näyttävimmin Bushin kotiseudulla Texasissa – on yhä käytössä kuolemanrangaistus. Vaikka siihen olisi lopulta päädytty, kuten Saddam Husseinin tapauksessa, on päätöksen asiasta tultava tuomioistuimelta, ei ”vapaan maailman johtajalta” salaisen sotilasoperaation aikana.
Valkoinen talo on väittänyt, että pidätys oli operaation ensisijainen tarkoitus, mutta kohde teki vastarintaa. Samaan aikaan on tiedossa, että bin Laden oli aseeton. Hän käytti vaimoaan ihmiskilpenä. Vastarinnan todellista muotoa ja määrää voi vain arvailla. Taiwanilainen mediafirma julkaisi tiistaina YouTubessa karskin animaation siitä, mitä surmapaikalla ehkä tapahtui, mutta video on jo poistettu mauttomuutensa takia. Videossa amerikkalaiset sotilaat tulittavat bin Ladenia surutta eri aseilla ja lopuksi virtsaavat tämän päälle, minkä jälkeen Obama ja koko Yhdysvallat bailaavat ”Ji-ha-ha-ha” -kylttejä kantaen. Mauttomuudestaan huolimatta videolla oli sanoma.
Se sanoma on mielestäni samoilla linjoilla seuraavien, arvokkaiden sanojen kanssa, jotka ovat kiertäneet netissä kuoleman jälkeen. Lainaus on suurimmaksi osaksi Martin Luther King Jr:n käsialaa.
”I mourn the loss of thousands of precious lives, but I will not rejoice in the death of one, not even an enemy. Returning hate for hate multiplies hate, adding deeper darkness to a night already devoid of stars. Darkness cannot drive out darkness: only light can do that. Hate cannot drive out hate: only love can do that.”