Viime kesänä vietimme tyttöystäväni kanssa kaksi viikkoa Barcelonassa. Kesä 2009 kului puolestaan raiteilla, kun tutustuimme samassa ajassa reilaten Keski-Eurooppaan. Alkaa vaikuttaa siltä, että meidän kohdallamme matkustuspitoinen ja yhteen kohteeseen keskittynyt loma seuraavat toisiaan vuorovuosin. Ensi kesänä liikumme nimittäin taas. Tällä kertaa kulutamme bussien penkkejä ja kohteena on Balkan.
Tarkoituksenamme oli alunperin lentää Pohjois-Kreikan Thessalonikiin ja kivuta sieltä Makedonian ja rajabyrokratioiltaan haastavien Albanian tai Kosovon läpi aina Serbiaan asti ja lentää Belgradista takaisin Suomeen. Kun väliin ponkaisi puristen viime syksynä hankkimamme Mindy-kissa ja katsoi meitä kysyvästi, tajusimme, että mielitiettymme on tähän asti viettänyt korkeintaan yhdeksän tunnin pituisia aikoja yksin kotona. Reissumme ajoittuu kesäkuulle, vieläpä juhannuksen yhteyteen, jolloin hoitajan nakittaminen pitkän loman ajaksi olisi haasteellista. Päätimme lyhentää matkan keston hieman inhimillisempään 10 päivään. Samalla jouduimme tietenkin pudottamaan maita pois.
Lopulta reittimme kääntyi ympäri; aloitamme pohjoisesta ja suuntaamme etelään. Tämä varmistui löydettyämme huippuedullisen 75 eur/hlö -lennon Belgradiin. Nappasimme sen siltä istumalta. Matkaamme Belgradista Bosnian ja Hertsegovinan pääkaupunkiin Sarajevoon, joka on toinen pääetapeistamme. Kauniin pienen Mostarin kaupungin kautta reitti jatkuu Kroatian puolelle Adrianmeren rannalla kylpevään Dubrovnikiin, johon majoitumme pisimmäksi aikaa. Ennen paluulentoa teemme vielä yhden päivän mittaisen retken Montenegroon.
Kun suunnittelimme Barcelonan matkaa viime vuonna, saatoimme kivuta hostellillemme johtavaa katua Googlen Street view -palvelussa jo hyvissä ajoin etukäteen. Se tuntui hurjalta. Tänään olemme tutkineet Dubrovnikin ja Sarajevon hostellivaihtoehtoja ja taas tuntuu hurjalta. Mutta hieman eri syystä. Sarajevon hostellivalintamme lähiympäristö näyttää Google Mapsin mukaan tällaiselta. Sama koskee koko maata. Meet Gandalf the Grey.
Tuntuu kivalta matkata välillä sellaisiin paikkoihin, joita jokainen matkailumainos ei ole ensimmäisenä tyrkyttämässä, vaikka Dubrovnikista aurinkorantoja löytyykin. Reilillä 2009 ihastuimme tyttöystäväni kanssa valtavasti vuoriin, joita tämäkin matka tarjoaa. Toivottavasti ennen kesää saamme hankittua myös vaelluskengät, jotta niitä pääsisi tutkimaan hieman lähemmin. Toisaalta ostoslistallani on myös laajakulmalinssi ja itse matkaankin uppoaa jokunen euro, mutta tokihan osa-aikaisella elokuvataiteilijalla on millä mällätä…