Kaikki sai alkunsa syksyllä 1999, kun perustettiin musiikkiporukka nimeltä Amazement. Minä, Ville Jaakkola ja pian myös Antti Saarenmaa teimme biisejä joita lähettelimme toisillemme silloin tällöin. Vasta vuoden päästä, Assembly 2000 -tapahtuman jälkimainingeissa sai alkunsa Amazement sellaisena kuin me sen nyt tunnemme - iloisena joukkona, joka tekee ei enempää eikä vähempää kuin elokuvia ihmisille.

Mukaan liittyivät suht samantien Sini-Tuulia Mankinen, Petri Nuutinen ja Antti Malin. Saarenmaa puhui mukaan myös kaverinsa, "hieman kauempaa haetun lisäpelaajan", Antti Niemelän. Joulun alla mukaan suostuteltiin sittemmin Amazementin jokaisessa leffassa nähty Sami Sokka. Loppukesästä 2001 semijäsenen titteli myönnettiin Mika Rantaselle, joka on auttanut meitä yhdessä sun toisessakin teknisessä ongelmassa ja joka kirjoitti Arttu Haglundin kanssa voitokkaan The Fellow Chipin.

Emmi Kaivosoja liittyi iloiseen joukkoomme syksyllä 2001, kun aloimme tehdä Uutta alkua, täysin erilaista elokuvaa aikaisempiin leffoihimme nähden. Keväällä 2002 Lahjan merkeissä ryhmää tulivat vahvistamaan vielä Toni Forsström ja lopulta myös Teea Kortetmäki, joka onkin esittänyt kahdessa uusimmassa elokuvassamme naispääosaa. Musiikkipuolesta vastaamaan saapui syksyllä 2002 Ilkka Mehtonen.

Pari vuotta vierähti ilman uusia jäsennimityksiä. Syksyllä 2004 myönsimme kuitenkin vakiojäsenen tittelin kahdelle uudelle uurastajalle. Ei aikaakaanin sivuosaroolissa ensiesiintymisensä Amazementissa tehnyt Joonas Lahtinen nähtiin Siniset silmät -elokuvassa jo toisessa pääroolissaan. Reijo Rantalan kaari ryhmän hommissa alkoi yhtä lailla elokuvasta Ei aikaakaan ja nyt hän on edennyt gripin hommista äänittäjän tehtäviin.

Tähän mennessä Amazementin suurin "saavutus" on varmaankin Assembly 2002:n wild demo compon toinen sija. Kehitys kuitenkin jatkuu ja osallistumme erilaisille festivaaleille - Ei aikaakaan sai hyvät arvostelut taideteollisen korkeakoulun professori Matti Kuortilta Minun elokuvani -tapahtumassa.