"Se on jotain ihmiselle ominaista."

Teemu (Sami Sokka) on yliopistossa filosofiaa opiskeleva, pohdiskeleva ja syvällinen, miltei eristäytynyt poika jonka sosiaalinen elämä on yksipuolista. Hänellä on opiskelukaveri Aki (Joonas Lahtinen), jonka kanssa hän usein istuu iltaa filosofisten pähkäilyjen maailmassa. Teemun pitkäaikainen ystävä Lotta (Teea Kortetmäki) yrittää lähestyä tätä, mutta Teemu ei ymmärrä ujon tytön toiveita. Fiksumpana osapuolena Aki haluaa auttaa Lottaa.

"Ei aikaakaan" on uusi kunnianhimoinen projektimme, joka on laajin teoksemme tähän asti. Mukana on ollut entistä isompi taustaporukka jota ilman tavaroiden roudaus, äänitys yms. tuskin olisikaan onnistunut. Elokuva sai ensi-iltansa 14.12.2002 ja siinä samassa myös lähinnä positiivisen vastaanoton. Nyt elokuva on myös ladattavissa oheisesta linkistä.

Elokuva kertoo yhden tarinan, joka koostuu neljästä osatekijästä: kolmesta henkilöhahmosta ja filosofiasta. Teemojen suhteen liikutaan lähinnä aikakäsitteessä ja olennaisen sisäistämisessä. Filosofialle on pyritty antamaan suurin painoarvo ja koko idea elokuvaan lähtikin siitä, kun minä ja Sami totesimme, että meillä molemmilla seisoo 10 filosofian kohdalla lukion päästötodistuksessa. Miksemme siis tekisi filosofista elokuvaa? Heinäkuun puolivälissä sain alkuperäisidean, elokuun alussa Assembly-menestyksen jälkeen alkoi käsikirjoitus ja casting, syyskuun alussa käsikirjoitus ja casting olivat lopullisissa versioissaan, syyskuun puolivälissä alkoivat kuvaukset ja kaikki oli purkissa 14.10. Raakaleikkauksen jälkeen suoritettiin dubbaus ja lopulliset leikkaukset ja lopuksi kaiken kruunaava musiikki liitettiin tuotokseen.

Veteraanimme Sami Sokka, jonka kanssa työstimme yhdessä käsikirjoituksen, näyttelee elokuvan suurimman miespääosan. Naispääosassa nähdään aktiivisesti myös script editorina toiminut Teea Kortetmäki. Toisesta miespääosasta vastaa muun muassa Welhofilmissä vaikuttava Joonas Lahtinen, jolla on hieman enemmänkin näyttelijänkokemusta. Muita rooleja ei juurikaan ole. Annukka Haglund vetää pienen tuplaroolin ja Sini-Tuulia Mankinen käväisee kuvassa. Korvaamattoman arvokkaina grippeinä toimivat Reijo Rantala, Petri Nuutinen ja Toni Forsström.

Tekniikasta mainittakoon sen verran, että elokuva on Amazementin ensimmäinen anamorfisella widescreenilla (16:9-kuvasuhteella) kuvattu ja myös ensimmäinen, jossa olemme käyttäneet valaisimia.